Mouse Coat

FIN: Hiiriturkki
Skp: Naaras
Ikä: 7v.
Arvo: Soturi
Väri: Harmaa/valkea
Silmien väri: Tumma meripihka
Ulkonäkö: Siro ja kaunis kissa. Ohut, mutta sileä ja pehmeä turkki. Kauniit kasvot ja pitkä häntä.
Korkeus: 28cm
Paino: 3,0kg
Kumppani: Koskikorva*
Ominaisuus: Hypyt
Muuta tärkeää:

Luonne:
Hiiriturkki on kaunis ja mukava naaras. Hän on nuori ja hyvin seikkailunhaluinen ja tahtoisi kokea kaiken. Hiiriturkilla on usein edessä "läheltä piti"-tilanteita, joista hän yleensä selviää refleksien, vaiston ja tuurin avulla. Hän ei tahtoisi johdattaa ketään vaaraan tai olla vastuussa, mutta yleensä mukaan lähteneet seikkailijat ovat pahemmassa vaarassa kuin huoleton Hiiriturkki. Tämä naaras on itsepäinen ja hieman äkkipikainen tunteidensa kanssa, ja on aina varautunut uusien kissojen kanssa, mutta tulee huolettomasti toimeen tuttujen kanssa.

Saalistaessa:
Hiiriturkki on nopea ja tehokas saalistaja. Hän ei pelkää kokeilla uusia tekniikoita ja maastoja, vaan onnistuu saaliinsa nappaamisessa luonnostaan. On lauman yksi parhaita saalistajia Rikkohampaan ja Tulikukan rinnalla ja nauttiikin metsässä samoilusta enemmän kuin leirissä kyhjöttämisestä. Hiiriturkin saalistustaitoihin on luottamista ja tämä soturi tuo aina tunnollisesti ruokaa klaanilleen.

Taistellessa:
Tämä naaras on päättäväinen ja armoton taistelija. Heti käskyn saatua Hiiriturkki on etunenässä hyökkäämässä päättäväisenä, eikä peräänny ennenkuin siihen käy käsky. Hiiriturkki ei pelkää ottaa kontaktia viholliseen, eikä haaskaa aikaa vihollisen arviointiin, vaan käy heti kimppuun. Hiiriturkin taktiikka on iskeä hämmentyneeseen viholliseen ja nopean raatelun jälkeen ajaa vihollinen pois ja siityä viipymättä seuraavaan.

Laumassa:
Hiiriturkki on luotettava ja hellä naaras. Vaikka tämä on hieman kapinallinen ja seikkailunhaluinen, on hänelläkin tunteet. Etenkin pennut herättävät Hiiriturkissa hoivaamisviettiä. Hiiriturkki on mukaansa tempaava persoona ja saa yleensä miellyttävillä puheillaan suuria ryhmiä puolelleen erilaisissa asioissa. Pattitilanteissa Hiiriturkki kuitenkin saattaa vaipua epätoivoon ja tarvitsee kipeästi rohkaisua ja tukea. Itsepäisenä ja herkkänä kissana tämä kuitenkin loukkaantuu helposti, eikä tyynny ihan heti, mutta kun odottaa myrskyn laantumista, on anteeksi pyyntö paikallaan. Hiiriturkki on ylpeä vain ylpeiden kissojen seurassa ja onkin monen ujon pennun suosikki, sillä tämä saa ylimieliset kissat, niin pennut kuin aikuisetkin, voitettua puheillaan.

Henkinen minä: .?.

Kehitysaste:
Pisteet: 90
Eläimet: 1-11

Jälkeläiset:
Fall Berry & Vole Soul*

Historia:
Hiiri(Hiiriturkki) syntyi suuressa laumassa, jossa elämä oli helppoa. Alfan tyttärenä pienellä pentueella ei ollut mitään hätää., kaikki tuotiin valmiina. Oppilasaikoinakin nuori kissa olisi tahtonut seikkailuja ja oppia taistelemaan, mutta alfaansa pelkäävä mestari piti huolen, että tytär oppi vain tarpeellisen, eikä varmasti saanut naarmuakaan. Hoivaamiseen kyllästynyt seikkailunhaluinen naaras otti usein parhaan ystävänsä Olkiturkin mukaan metsään ja kaksikko harjoitteli yhdessä saalistusta, taistelua ja pitivät muutenvain hauskaa. Kaksikon välille ehti syntyä tiukka side, mutta Hiiriturkin tullessa tiineeksi, hänen isällään, alfalla katkesi kamelinselkä. Kauan tyttärensä holtitonta elämää katsottua tämä hääti epäröimättä tiineen tyttärensä laumasta.

   Yksin jäänyt, hämmentynyt Hiiriturkki koetti parhaansa mukaan pitää elossa itsensä ja vatsassaan kasvavat pennut. Se ei kuitenkaan riittänyt, vaan aliravittu prinsessa menetti pentunsa ennen niiden syntymää. Vain päiviä tämän jälkeen Hiiriturkki tapasi metsässä nuoren komean kollikissan, soturin toisesta laumasta, joka ei häätänytkään häntä heti reviiriltään. Sen sijaan komea soturi auttoi naarasta rakentamaan väliaikaisen pesän ja auttoi tätä saalistamaan itselleen ruokaa. Viikkojen aikana Hiiriturkki voimistui ja alkoi tuntea vetoa tuota Koskikorvaksi esittäytynyttä kollia kohtaan. Lopulta Koskikorvan ja Hiiriturkin välit lämpenivät ja yhdessä Wood Rosen soturin Helinäraidan kanssa Koskikorva pyysi Hiiriturkkia liittymään laumaansa. Aluksi Hiiriturkki oli varautunut huonojen laumakokemustensa takia, mutta Koskikorva rinnallaan tämä tottui nopeasti taas elämään monen kissan kanssa.

Hiiriturkin, kuten kenen tahansa uuden kissan olisi vaikea ansaita paikkaa ja kunnioitusta itseensä tyytyväisessä laumassa, mutta Hiiriturkille annettiin mahtava tilaisuus, kun lauman kuningattaren, Tulikukan, pentu Loiske kuoli pöllön kynsiin ja tämä masentui, saattoi Hiiriturkki näyttää tarpeellisuutensa ryhtymällä kolmen pennun, Kipinän, Savun ja Vaahdon (Kipinätähti, Savujuova & Vaahtopää) sijaisemoksi miltei kuun ajaksi. Hiiriturkki teki samalla soturin saalistusvuoroja ja hoiti kolmea siskonsa kuolemasta surkeita pentuja, mutta hoiti tehtävänsä kunnialla ja voitti pentueen luottamuksen. Myös Tulikukka oli ikuisesti kiitollinen Hiiriturkille, kun tämä oli käsitellyt surunsa ja palasi pentujensa hoitajaksi.

   Pentujen tultua oppilasikään, Hiiriturkki sai vastuulleen hoitaa Vaahdonkoulutuksen, mistä pentu oli hyvin innoissaan, sillä kolmikko oli koko sijaisemoajan tapelleet siitä, kuka heistä tulisi olemaan Hiiriturkin oppilas.

Eräänä päivänä Hiiriturkki, Rikkohammas ja Vesitähti olivat tiedustelureissulla kaksijalkalassa, kun heidät tapasi nuori ja peloton pentu nimeltään Kati. Aluksi Vesitähti epäröi pennun mukaan ottamista, mutta Katin kertoessa kapinallisesta elämästään isäntäperheessään ja näytettyään mahdollisuutensa liikkua hiljaa kuin hiiri, Vesitähti suostui ja pentu otettiin laumaan. Hiiriturkki tahtoi taas tehtäväkseen olla sijaisemona. Hiekaksi nimetty pentu sai kuin saikin sijaisemokseen Hiiriturkin, mutta naaraiden oli vaihdeltava vahtivuoroja usein, sillä Hiiriturkilla oli myös soturin, sekä mestarin velvollisuudet hoidettavina. Silti Vaahtotassun koulutus sujui hyvin ja nopeasti. Vaahtotassusta tuli ajallaan soturi, Vaahtopää.

   Suuren surun Hiiriturkki koki eräänä Routamaan päivänä, kun tämän kumppani Koskikorva lötytyi raa'asti tapettuna metsästä. Samana päivänä Hiiriturkki oli saanut tietää parantajalta, että odotti kumppanilleen pentuja, joita kaksikko oli jo jonkin aikaa tahtonut. Tämä ei koskaan päässyt kertomaan Koskikorvalle uutista, mutta lupasi kasvattaa pennut lämmöllä ja että lupasi, että pennut tulisivat tuntemaan isänsä pelottomana ja elämänhaluisena soturina.

   Pennut syntyivät muutamaa päivää ennen laskettua päivää. Juuri silloin oli menossa New Moonin hyökkäys leiriin, mutta soturit estivät taitavasti vihollista pääsemästä pentutarhalle, missä synnytys onnistui mallikkaasti. Maailmaan tupsahtivat kaksi suloista pentua, kolli ja naaras, Myyrä ja Putous (Myyrätsielu & Putousmarja).

   Hiiriturkki hoiti hommansa emona ja kuningattarena kunnialla loppuun, riippumatta siitä ettei tämän kumppani ollut enää vierellä antamassa tukeaan. Myyrästä ja Putouksesta kasvoi vastuuntuntoisia ja elämänhaluisia sotureita, jotka palvelivat laumaansa vähintään yhtä hyvin kuin isänsä aikoinaan. Toinen onnettomuus kuitenkin seurasi Hiiriturkkia, kun partiossa ollut Myyräsielu sai surmansa Hirviölauman alla. Hiiriturkki ei voinut ymmärtää miksi tätä kohtasivat moiset kauheudet, mutta tyttärensä elämänhalulla ja tuella kokenut soturi jaksoi yhä jatkaa elämäänsä esimerkkinä nuoremmille kissoille sisusta. Syvä viha Kipinätähteä kohtaan sokaisi usein naaraan mielen. Se sai tämän kulkemaan mieluummin yksin, etenkin kun Kipinätähden sisko Vaahtopää nimettiin Wood Rosen uudeksi varajohtajaksi. Hiiriturkki oli kaikkea muuta kuin sitä mieltä, että verenhimoisen murhaajan sisko nimettiin lauman korkea-arvoiseksi jäseneksi. Paljon kauheuksia kokenut Hiiriturkki ei kuitenkaan suvainnut sitä, että laumaan oli syntynyt pahimman vihollisen, Kipinätähden pentu. Hiiriturkki, joka yleensä oli niin suvaitsevainen ja penturakas, kieltäytyi toimimasta pentuvahtina Liekille eikä kukaan uskaltanut jättääkään tätä yksin tämän kanssa. Hiiriturkin suvaitsevaisuus joutui koville. Lauman tulevaisuutta kuvastivat nyt Kipinätähden ainoa jälkeläinen, sekä puoliksi kotikisuverta omaavat Liskomiekan pennut.

Kuvia: