Sand Spot

 


FIN: Hiekkatäplä
Skp: Naaras
Ikä: 5v
Arvo: Soturi ~Clink Paw

Väri: Harmaa/beigetabby (valkea kuono,  kaula, vatsa ja tassut)
Silmien väri: Haalean keltainen
Ulkonäkö: Lihaksikas ja melko jäntevä. Vahvat tassut ja muut kehon piirteet, kuten leveä ku
ono ja tassut. Melko lyhyt, paksu häntä, sekä tuuhea turkki.
Korkeus: 32cm
Paino: 4,2kg
Kumppani: (Rakastunut Kipinätähteen)
Ominaisuus:
Muuta tärkeää:
Tiine!

 

Luonne:
Hiekkatäplä on suurimman osan ajasta aurinkoinen, iloinen ja energinen, täydellinen viattomuuden esikuva. Samalla tämän on kuitenkin myös itsepäinen ja herkkä. Ystävällisenä ja ulospäinsuuntautuneena kissana tämä tutustuu helposti muihin kissoihin. Hiekkatäplällä ei ole koskaan mitään ennakkoluuloja muista, eikä tätä haittaa ulkoiset tai sisäiset virheet itsessään, eikä muissa. Hiekkatassu on hetkessä elävä, päivän kerrallaan ottava persoona, joka osaa energisyyden rinnalla olla myös kovin laiska ja hiljaisuudesta nauttiva kissa.

 

Saalistaessa:
Hiekkatäplä on vahva ja nopeasti oppiva saalistaja. Tämä ei pelkää juuri mitään ja keskittyy aina suoritukseensa täysillä poistaen kaiken muun mielestään saalistushetkellä. Vahvat jalat auttavat tätä myös juoksemaan ja ponkaisemaan korkealle, mutta ketteryys ei niinkään ole tämän kissan vahvuuksia. Hiekkatäplä luottaa väritykseensä ja kestävyyteensä täysin ja onkin taitava ja äänetön vaanija, mutta äänekäs ja tehokas takaa-ajaja.

 

Taistellessa:
Hiekkatäplä ottaa taistelut tosissaan ja aina jälkeenpäin myös oppimisen kannalta. Leikkitappeluista tämä ei niinkään välitä, vaikkei niistä kieltäydykään, mutta Hiekkatäplän on vaikea eläytä leikkiessä tositilanteeseen, jolloin toisen muksiminen on laiskaa ja kiinnostumatonta. Tämä naaras tietää minkä vuoksi taistella, eikä pelkää pieniä tai isojakaan naarmuja, vaan taistelee henkensä edestä hyvinkin rajusti ja keinoja kaihtamatta. Hän on kuitenkin myös armollinen ja vihollisen saatua tarpeeksi huutia, Hiekkatäplä antaa tälle aina mahdollisuuden joko paeta tai taistella loppuun asti.

 

Laumassa:
Hiekkatäplä tulee toimeen miltei kaikkien kanssa, sillä tämä ei tuomitse ketään. Myös muut pitävät hänestä, taustoistaan huolimattam eikä kukaan koskaan tunnu juuri syrjivän tätä, paitsi aina tietysti niitäkin löytyy. Hiekkatäplä yrittää todella voittaa jokaisen laumalaisen luulot kotikissojen mahdollisuudesta olla hyviä luonnossa ja tämä onkin omistautunut tarkasti kunnialle ja Revontuliklaanille. Hiekkatäplä on kuitenkin myös melko herkkä persoona, joka saattaa loukkaantua syvästi joistain sanoista, muttei koskaan juuri suutu siitä. Hän vain hiljenee ja hakeutuu omaan rauhaansa miettimään sanoja ottaen ne tosissaan itseensä. Hän osaa kuitenkin olla senkin jälkeen pian oma ihana itsensä, mutta kyseisen loukkaajan kanssa tämä ei suostu puhumaan ennenkuin tämä on valmis pyytämään anteeksi, eli Hiekkatäplä  kykenee olemaan myös kovin pitkävihainen.

 

Henkinen minä: .?.

 

Kehitysaste:
Pisteet: 114
Eläimet: 1-5
Taistelu 15/15
Laki 4/4

 

Jälkeläiset:
Flame

 

Historia:
Hiekka(Hiekkatäplä) syntyi suurella, hiljaisella maatilalla yhdelle talon kuudesta kissasta. Tämän emo oli hyvin yksin viihtyvä ja olikin rakentanut ainokaiselle pennulleen suojaisan pesän ladon taakse vanhan kaatuneen tynnyrin sisään. Jo pienestä pitäen Hiekka unelmoi emonsa tavoin joskus saalistavan hiiriä itselleen, vaikka kisunruokaakin oli tarjolla. Pian Hiekka otettiin pois emoltaan ja annettiin tavalliseen ka
ksijalkaperheeseen ja tämä sai kotikisunimen Kati. Katin kanssa kaksijalkalan laidalla asui myös saman ikäinen pentu Lady. Kati saattoi useinkin istuskella ikkunalla ja vilkuilla jokea vastapäätä, missä oli muutaman kerran nähnyt liikkuvan kissoja. Joskus tämä saattoi tahallaan kiusata isäntäperhettään, jotta nämä passittaisivat hänet ulos. Pehmeä ruoho ja lintujen jahtaaminen saivat Katin mielen hetkeksi pois ankeasta elämästään.

   Eräänä päivänä tämä näki ikkunastaan, kuinka kolme kissaa lähtivät ylittämään siltaa kaksijalkalan rajalla. Kati toimi heti ja sai pahanteollaan kaksijalat laittamaan tämän taas ulos. Pihallaan avoin pentu tapasi Vesitähden, Hiiriturkin ja Rikkohampaan, jotka pienen esittelyn jälkeen olivat vakuuttuneita Katin villikissataidoista ja ottivat tämän laumaansa. Kati oli pyytänyt myös ystäväänsä Ladyä mukaan, mutta pohjimmiltaankin kotikisun elämästä nauttiva Lady päätti jäädä, kunhan Kati vain tulisi aina sillointällöin tervehtimään tätä.

   Laumaan päästyään Kati-nimi oli turha ja pentu sai itselleen nimen Hiekka ja sijaisemokseen tälle valittiin Hiiriturkki, joka kuitenkin joutui hoitamaan soturin- ja mestarinvelvollisuuksiaan samalla, joten Hiekkaa vahtivat monet naaraat ja tutustuivat tähän pikku enkeliin. Pian tulonsa jälkeen Hiekka oli kuitenkin jo oppilasiässä ja sai nimekseen Hiekkatassu, sekä opettajakseen kunniallisen ja hyvän mestarin, Jokimielen. Oppilasaikanaan tämä tutustui mestarinsa poikaan, Kipinätassuun(Kipinätähti), jolle naaraan sydän suli oitis, vaikka muut uskoivat Kipinätassun kadottaneen kykynsä tuntea tunteita, Hiekkatassu uskoi kollin kuoren alla sykkivän yhä lämmin sydän. Koulutuksen jatkuessa Kipinätassusta tuli ylpeämpi, kunnianhimoisempi ja sisäänpäinsuuntautuneempi kaikista Hiekkatassun yrityksistä huolimatta. Hiekkatassu ei kuitenkaan aikonut luovuttaa...

   Tummaturkki(Tummaviiksi) alkoi kuitenkin kiristää Hiekkatassua pysymään erossa Kipinämielestä eri tavoin. Hiekkatassu alkoi epäillä, että Tummaturkilla oli jotain tekemistä Kipinämielen muuttuneen luonteen kanssa, mutta kuvittei vain olevansa harhaluuloinen.

   Vaikka Kipinämielen todettiin olevan syyllinen lauman alfan, parantajan ja kahden soturin kuolemaan, ei tunteet kipinämieltä kohtaan kuitenkaan kuolleet. Hiekkatäplä ei lähtenyt Kipinämielen matkaan, mutta lupasi ikuisesti rakastaa tätä, eikä Kipinämieli tekisi Hiekkatassulle koskaan mitään pahaa. Kaksikko tapailikin salaa reviirin rajoilla.

   Hiekkatassu sai myös vihdoin soturinimensä ja tämä nimettiin Hiekkatäpläksi. Soturiksi tulonsa jälkeen Hiekkatäplällä oli enemmän mahdollisuuksia nähdä kotikisuystäväänsä Ladyä, mutta siinä samalla tapasi myös sattumalta Kipinätähteä silloin tällöin kenenkään tietämättä... Naaras sai myös ensimmäisen oppilaansa, Kilinätassun!

    Tapahtumat vaivasivat Hiekkatäplää kovin, eikä tämä tuntenut olevansa soturinimensä arvoinen vieraillessaan salaa tapaamassa Kipinätähteä. Hiekkatäplä ei itsekään osannut suhtautua siihen, että tämä oli tiineenä Wood Rosen pahimmalle viholliselle. Peloissaan Hiekkatäplä kertoi uutiset ainoastaan luotetuimmalle ystävälleen, kotikisu Ladylle joka myös odotti Hiekkatäplän tietämättä pentuja Liskomiekalle. Myöhemmin Hiekkatäplä kävi pitkän ja mieltä rauhoittavan keskustelun Vaahtopään kanssa ja sai ystävänsä kaiken tuen puolelleen. Kun Liekki, elämänhaluinen naaras-pentu viimein syntyi oli lauma jakautunut mielipiteistään kahtia: osa ei suvainnut Kipinätähden pentua lauman suojeluksessa, kun taas loput eivät tahtoneet syyttää viatonta pentua isänsä teoista. Hiekktäplä tunsi suurta syyllisyyttä siitä kuinka vaikea Liekin olisi löytää paikkansa laumassa, jossa monet vihasivat tätä vain juuriensa takia. Kun Ladyn pennut syntyivät suunnilleen samaan aikaan, tahtoi kotikisu pennuilleen vain parasta. Jo ennen pentujen syntymää Lady oli päättänyt luovuttaa pentunsa Wood Rosen koulutukseen ja niimpä Hiekkatäplästä tuli varaemo myös kolmelle Liskomiekan pennulle, Gekolle, Männylle ja Kirjolle.

 

Kuvia: