Night Claw

FIN: Yökynsi
Skp: Kolli
Ikä: 3v (s. 21.8.2013) (21.2.)
Arvo: Soturi
Väri: Musta. Beessi pilkku kaulassa.
Silmien väri: Oliivin vihreä
Ulkonäkö: Pitkä jalkainen siro kissa, jolla melko pieni pää, silkkinen turkki ja pitkä häntä.
Korkeus: kasvaa...
Paino: kasvaa...
Kumppani: (Ihastunut Vehnäsydämeen)
Ominaisuus: -
Muuta tärkeää:

Luonne:
Yökynsi on utelias ja yleensä kovaääninen kissa. Tällä tuntuu olevan energiaa vaikka muille jakaa, mutta temperamenttisyys tulee energisyyden mukana. Yötkynnes kärsivällisyys on hyvin lyhyt ja tämä tahtoisi saada kaiken mitä haluaa. Tämä on myös melko ylpeä, kuten isänsäkin. Jokaisesta löytyy kuitenkin hyvät puolenta ja Yötkynsi onkin oikein mukavaa ja seikkailunhaluista seuraa ikäisilleen. Yökynsi ei tule niinkään toimeen hissukoiden kanssa oman vilkkaan luonteensa takia. Tämä kolli on oikeaa johtaja-ainesta ja osaakin johtaa ikäisiään ties minkälaisista leikeistä vaarallisiinkin seikkailuihinkin.

Saalisaessa:
Saalistaessa Yökynsi yrittää parhaansa mukaan keskittyä, mutta kärsivällisyys ei ole tämän vahvin osaaminen. Siispä tämä saattaa rynnätä saaliiseensa piirua liian aikaisin, mutta saa joskus korjattua tilanteen nopeilla ja ketterillä liikkeillään, eikä pieni spurttijuoksu ole Yökynnen kaltaiselle pikajuoksijalle ongelma. Puiden oksilla Yötkynsi on uskalias ja tasapainoinen, muttei aina ajatteli mahdollisia vaaroja loppuun asti. Epäonnistumiset saavat Yökynnen usein suuttumaan, eikä tämä ole ihan heti koettamassa uudestaan, ainakaan painostuksen avulla. Yökynsi nauttii siitä kun kukaan ei ole arvioimassa arvostelemassa tämän yrityksiä, vaan saa tehdä asiat omalla tavallaan, omassa rauhassa. Onnistumiset taas saavat Yötkynnen uhkumaan ylpeyttä, eikä se jää keltään huomaamatta.

Taistellessa:
Yökynsi on nopea ja ketterä taistelija, joka rakastaa taistella laumansa puolesta. Yökynsi nauttii olla dominoiva ja alistaa vihollisen, muttei tappaisi kuin erittäin hyvästä syystä. Yökynnellä ei ole tapana antaa uusia tilaisuuksia, vaan vihollisen alistuttua on turha enää palata. Tämän väistöt ovat tasapainoisia ja hallittuja, joihin Yökynsi osaa keskittyä paremmin kuin energiseltä kissalta uskoisi. Yökynsi käyttää ympäristöään taidokkaasti hyödyksi ja on tehokas taistelija.

Laumassa:
Yökynsi ei ole tarinankuulija tai -kertoja tyyppiä, eli tarinat joko saavat tämän heti kättelyssä niin tylsistyneeksi että tämä nukahtaa oitis, tai sitten energia ja tylsyys pitää käyttää muita häiritsemällä ja tämä saa etenkin muut energiset ikätoverit unohtamaan tarinan nopeasti. Yökynsi on kova harjoittelemaan niin taistelua, kuin saalistustakin ja muut meinaavat jo kyllästyä kollin kyltymättömään leikkihirmuuteen. Tämä tulee kuitenkin miltei kaikkien kanssa toimeen, vaikka onkin hyvin kilpailuhenkinen. Yökynnellä on myös taito yllyttää muita ties mihin omaperäisiin tekoihin ja seikkailuihin, joihin tämä utelias kolli joutuu harva se päivä.

Henkinen minä: .?.

Kehitysaste:
Pisteet: 98
Eläimet: 1-11
-Taistelu: 15/15p.
-Lait: 4/4p.

Jälkeläiset:

Vanhempien sisaret:
Dark Whisker¤

*=kuollut
¤=ei meidän laumaan kuuluva

Historia:
Yö(Yökunsi) syntyi emolleen Silkkiturkille eräänä yönä viherlehden lopulla. Tämä oli pentueensa ainoa pentu, mutta onneksi tarhasta löytyi myös muutamaa päivää aiemmin syntynyt Ruohokuun pentue. Yön isä, varajohtaja Mustaviiksi oli hyvin ylpeä ensimmäisestä pennustaan, jonka varttumisen tahtoi ja pystyi näkemään. Syntymää seuraavana päivänä Mustaviiksi ja muutamaa muu kissa lähtivät tarkistamaan tilannetta metsässä, missä oli viikkojen ajan kulkenut agressiivinen kettu. Reissun seurauskena Yön täti Tummaturkki loukkaantui vakavasti ketun hampaista ja joutui siirtymään klaaninvanhimpiin.

   Yöstä tuli vihdoin oppilas. Vain viikkoa ikätovereitaan Niittyä, Vehnää ja Heinää jäljessä (Niittytuuli, Vehnäsydän & Suolaheinä). Yksin kolli ei pentutarhassa joutunut olemaan, kun Hiiriturkki synnytti kaksi pentuaan ennen kolmen naaraan oppilaaksi tulemista. Yötassu sai mestarikseen tulisen Kipinämielen, mikä oli monelle laumalaiselle -ja etenkin isä Mustaviikselle- ongelma. Harva uskoi Kipinämielen olevan kykenevä kouluttamaan oppilasta, vaikka Yötassu oli kiitollinen mestaristaan, jota tuskin kiinnosti tämän kouluttaminen. Kipinämieli laiminlöi opintoja paljon ja teki ohareita Yötassulle, mutta Yötassu oppi silti niiltä harvoilta oppitunneilta helposti. Kipinämieli oli aina hiljainen ja kunnioittamaton Yötassua kohtaan ja vähätteli tätä, mutta Yötassu vain kuvitteli sen kuuluvan asiaan, eikä juuri välittänyt vaan edistyi opetuksessa siitä huolimatta, sillä tahtoi tulla arvokkaaksi soturiksi.

   Yötassulle tuli kovana shokkina kun tämän mestari Kipinämieli paljastui lauman petturiksi, joka oli surmannut lauman alfan, parantajan ja kaksi soturia. Kaaoksen tasaannuttua ja Kipinämielen lähdettyä laumasta Yötassu sai uudeksi mestarikseen Rikkohampaan, jonka kanssa kolli pääsi vihdoin näkemään, millaista oli oikeasti olla oppilas ja miten kovaa, mutta palkitsevaa työtä se oli. Pian tästä kuoriutuikin rautahermoinen soturi, Yökynsi. Suruakin Yökynsi joutui kokemaan; vain hetken soturina ollut kolli menetti mestarinsa ja suojelevaisen emonsa Hirviöiden hyökkäyksessä mestässä..

   Yökynsi ei tukenut ollenkaan ajatusta, että tämän metsässä loukkaantuneen isän seuraajaksi valittiin Jokitähden tytär Vaahtopää. Yökynsi muistutti jokaista kissaa siitä, kuinka Vaahtoviikseksi nimetty varajohtaja oli lähin sukulainen ja ianoa elossa oleva sisar pahamaiseiselle Kipinätähdelle. Yökynsi olisi itse tahtonut seurata isäänsä varajohtajan tehtävissä ja nousta siitä jopa lauman Alfaksi!

Kuvia: